Reissu alkaa
Joululoma meni mukavasti
ja lomalla tuli otettua hyvissä määrin ns. iisiä. Jokainen meistä valmistautui
huolella tulevaan koitokseen, sillä kaikki kävimme läpi jonkunlaisen kuontalon
kunnostuksen ennen reissua. Juuso päätti ottaa permiksen, Atte kävi parturissa
ja Eetu leikkas parran pois. Ihan hyväksyttävät toimenpiteet kaikilta, koska
yht’äkkiä koko konkkaronkka näyttikin paljon edustavammalta, sillä ollaanhan
tässä viemässä Suomea maailmankartalle!
Juuso Permiksessä.
Teollinen vallankumous.
Pakkaamisesta sen verran,
että kamoja oli lattialla vino pino ja siitä ne siirtyivät yksitellen
laukkuihin. Eikä aikaakaan, kun laukut oli pakattu ja lähtövalmius oli n. 2min. Kentällä kävikin pieni vastoinkäyminen,
sillä Norwegianista oli petrooli lopussa ja turskan purijat päättivät sen
veloittaa matkalaisiltamme señor Siparilta sekä Raitilalta, yhteensä Juuso ja
Atte sponssasivat petroolia koneeseen 198 euron edestä. Lentomme lähti
Helsingistä noin vartin myöhässä aikataulusta. Ilmeisesti laukunheittäjien
välilevyt olivat pullahtaneet painavien laukkujen johdosta. Lentokoneessa Eetu
seurasi siiven punaista valoa kuin Petteri Punakuonoa konsanaan. Noh,
Barceloonaan päästiin turvallisesti ja onkin hyvä aika aloittaa blogin
päivittäminen. Tämähän on meille kaikille aivan uusi sosiaalisenmediamaailman
muoto, sillä vaikka kuinka muotitietoisia olemmekin, kukaan ei ole ennen
äkännyt kirjoitella seikkailuistaan sen enempää.
Barcelonan kentällä oli vähän väsy.
Tässä kun nyt on aikaa,
niin kerrataanpa hieman tarkemmin mitä ennen matkaa tapahtui. Vaihtoon haun ja
hyväksymisen jälkeen, otettiin aika iisisti, koska reissu koittaisi vasta
keväällä 2017. Vaihtoon meidät hyväksyttiin jo keväällä 2016. Syksyllä
aloitimmekin Bilbaon tutkimisen ja bongasimme Guggenheimin sekä muita hienoja
taloja. Tästä syntyikin ajatus, että täytyisi se kattokin löytää pään päälle
Bilbaosta. Aloitimme kämpän metsästyksen suurin piirtein syyslukukauden
puolessa välissä selailemalla paikallisia kiinteistöfirmojen nettisivuja ja
muutamista hyvänoloisista asunnoista ilmoitimme kiinnostuksemme ja jäimme
odottelemaan yhteydenottoa. Mitään ei kuitenkaan kuulunut ja aloitimmekin jo
jakamaa kipinä vuoroja, sillä pitkän mietinnän jälkeen totesimme, että jos ei
asuntoa ala löytyä, järkevin tapa on laittaa pj-teltta koulun pihalle. Bongasimme
kuitenkin saamistamme sähköposteista, että yliopiston kautta olikin mahdollista
saada asuntoa helpolla hakemuksella ja laitoimme sormet ristissä asuntohakemuksen
vetämään Deuston yliopiston kautta juuri ennen lukukauden päättymistä. Vaikka hakemus
lähtikin hieman myöhässä, espanjalaiset kuitenkin yllättivät, sillä juuri ennen
pukin kyläilyä tuli iloinen s-posti Santiagolta, että tervetuloa Bilbaoon ja
asumaan ihan kaupungin ytimeen. Eli saimme neliön, vuokra tulisi olemaan 330e
kuussa per naama ja neliöitä olisi 100, tasan sata. Lisäksi syksyn mittaan tuli
täyteltyä muutama kaavake, passit uusittua, vakuutukset päivitettyä, kämppä
tyhjennettyä Lappeenrannassa yms. muita yleisiä ns. juoksevia asioita.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti