Biarritz, Bayonne & Saint Juan de Luz 4.3.2017
Tämäkin ploki teksti kannattee lukee loppuu asti, jotta löyät viideon reissusta!
Helmikuun aikana olimme jo tutustuneet Bilbaon lisäksi muihin
Baskimaan nähtävyyksiin kuten Flashiin, San Sebastianin kaupunkiin ja Biskajan
maakunnan komeimpiin paikkoihin, mutta nyt oli aika laajentaa näkemystämme ja
päätimme lähteä tutkimusretkelle Ranskan puoleiselle Baskimaan alueelle. Auto
vuokratiin ja ei muuta kun tien päälle! Atte sai toimia kuskina, sillä olihan
Atte jo intissä kuskannut kultarintoja tärkeisiin tapaamisiin. Totesimmekin
tämän reissun olevan vähintäänkin yhtä tärkeä!
Biarritzin ranta
Reissuhan kohdistui siis Ranskan puolen Baskimaahan,
Biarritziin ja lähialueille. Tähän väliin mainittakoon, että Biarritz on
Monacon lisäksi toinen erittäin suosittu julkkisten lomakohde kesäaikaan, joten
odotuksissa oli kalliita hintoja ja luksusta, sekä ranskalaista
palvelua-altiutta. Retkikuntana oli meidän tuhokolmikko vahvistettuna
Mikaelilla ja yhdellä saksalaisella, ettei homma menisi liian suomalaiseksi.
Pojat poseeraa Biarritzissa
Starttasimme liikkeelle vähän kahdeksan jälkeen ja
ajattelimme fiksuina opiskelijoina valita yli tunnin pitempi reitti ilman
tietulleja. Tämä osottautui hyväksi valinnaksi sillä pääsimme näkemään
pohjois-Espanjan vuoristoja niin sanotusti aitiopaikoilta ajamalla niiden yli,
ohi ja läpi. Lumihuippujakin oli. Valitettavasti komeat maisemat jäivät
Mikaelilta kokonaan välistä, sekä muulta takapenkiltä osin välistä, lievien
univelkojen paikkaamisen vuoksi, mutta taltioimme niitä parhaan mukaan kameran
rullalle.
Biarritzin idyllinen satama
Biarritziin päästiin ja sää osoittautui hyvin tuuliseksi ja
tummat sadepilvet kohosivat painostavan näköisinä horisonttiin ihastellessamme
merta. Kyseinen ranta oli kaikkien isojen luksushotellien keskipisteenä, joten
oli helppo kuvitella se kesän turistirysäksi. Kahvit käytiin hörppäämässä ja
voi sanoa, että hinnat oli kohdillaan. Käppäilimme pitkin rantaviivaa ja
kävimme tarkastamassa pienen venesataman ja ottamassa pakollisia turistikuvia
näköalapaikalla. Tämän jälkeen kävimme ihastelemassa keskiaikaista arkkitehtuuria
ja rakennustekniikkaa paikallisessa katolilaisessa katedraalissa. Pieni
hiljetyminen teki erittäin hyvää tähän väliin päivää. Nälkä rupesi kuitenkin
puskemaan kovaa vauhtia päälle ja ajattelimme etsiä jotain pientä purtavaa (lue
mäkkäri/hese yms), mutta jouduimme pettymään, sillä koko keskustan alueella oli
vain hienoja ja kalliita ravintoloita. Valitsimme niistä loppujen lopuksi ehkä
sen huonoimman, kun maistoimme ranskalaista pitsaa, never again! Ruoan jälkeen
jatkoimme vielä hieman tutkiskelua rannan tuntumassa, mutta kävellen emme
oikein muuta saaneet paikasta irti, todennäköisesti kesällä todella upea ja
eloisa paikka!
Pojat kattelemassa kirkkoa
Parkkimittarista loppui aika ja Biarritz oli nyt nähty,
joten pakkaudimme takaisin Opel Astraan ja ajoimme 30 kilometrin päähän pieneen
kaupunkiin nimeltä Bayonne. Kaupunki on Biarritzista hieman sisämaahan päin
joen varressa. Parkkimittari antoi meille 2,5 tuntia aikaa tutustua paikkoihin,
joten ilman mitään suunnitelmia lähdimme seuraamaan jokea. Joki oli jokseenkin
karu ja likainen. Löysimme tiemme kuitenkin vanhaan kaupunkiin ja sen keskellä
oli edellistä komeampi katedraali. Pakkohan sekin oli käydä katsastamassa eikä
sekään ollut pettymys. Tämän jälkeen taivas päätti viimeinkin revetä ja alas
satoi kissoja ja koiria ja muutama raekin siellä seassa. Päätimmekin painella ensimmäiseen
kahvilaan pitämään sadetta ja kyytipojaksi maistoimme lasilliset paikallista
viiniä. Onhan se pakko lasillinen maistaa kun Ranskaan asti oltiin tultu!
Lasillisten jälkeen suuntasimme takaisin autolle vanhan kaupungin linnoituksen
valleja ja vallihautoja pitkin.
Miähet Bayonnen porteilla!
Vielä oli runsaasti tehokasta peliaikaa ennen kuin auto oli
määrä palauttaa takaisin Bilbaoon, joten päätimme poiketa Ranskan ja Espanjan
rajan lähellä olevaan kalastajakylään, Saint Juan de Luziin. Aurinko alkoi jo
painua hiljalleen kohti horisonttia, joten vierailumme sai pienen romanttisen
vivahteen. Onneksi viiden miehen läpänheitto ja röhkiminen tappoivat semmoisen
hyvin nopeasti. Jokatapauksessa kylän satama oli upea näky satoine pienine
kalastajaveneineen. Satamaa ympäröi tori ja niin sanottu pääkatu, jonka
varrella oli pieniä kuppiloita ja butiikkeja. Pääkatu oli myös täynnä idyllisiä
pieniä kivitaloja, jotka olivat varmasti toista sataa vuotta vanhoja. Auringon
viimeiset säteet kävimme katsomassa rannalla Celine Dionin soidessa taustalla.
Sen jälkeen olikin aika miettiä kotiinpaluuta. Totesimme kellon olevan niin
paljon, että tyydyimme nauttimaan vain lasilliset punaviiniä/olutta/kokista ja
muutamat pintxot. Todellinen nälkä ei silti helpottanut yhtään ja kotiin päin
Atella olikin aika raskas kaasujalka, tässä vaiheessa tietulleista ei enää
välitetty ja tultiin suorinta tietä takaisin.
Saint Juan de Luzin keskusaukio
Saint Juan de Luz ja kalastajasatama
