Koulussakin on käytävä

At the end of the text you can find few videos. One about Getxo and one about Brunch with the Germans!

Juupelispuukelis, tällä kertaa painotetaan blogissa hieman enemmän koulua ja kursseja, sillä onhan sekin tärkeä osa tätä sekametelisoppaa. Kouluhan on siis yksityinen yliopisto, nimeltään Deusto, joka varmaan olikin jo selvää. Koulu on katolinen, eli sitä johtaa jonkin sortin kirkollinen joukko ja vanhimmat heistä asuvatkin yliopistolla. Itse koulunkäynnissä / opetuksessa tämä ei kuitenkaan näy, mutta monessa luokassa on ristit seinillä sekä koulun päärakennuksessa on muutamia Jeesus -patsaita, jotka menisivät Suomessa ihan nähtävyyksistä, kun ne kaupungille pystyyn laittaisi. Muuten koulurakennus itsessään on todella vaikuttava ja yksi Bilbaon monumenteista. Sillä kun seisoo sillalla ja katsoo Guggenheimia ja toisessa suunnassa Deustoa, ovat molemmat katseen vangitsevia.

                                                          Deuston pääreknnus.

Itse kursseja valittiin neljä, joten espanjan intensiivikurssin jälkeen meillä on kolme kurssia. Nämä ovat Aestetichs and History of Design, curso regular de español sekä Basque culture and language. Näistä kaksi jälkimmäistä siis täysin espanjaksi. Ensimmäiseksi mainittu kurssi, ADH, käsittelee suunnittelun sekä hieman taiteen historiaa ja niihin vaikuttaneita suuntauksia. Eli käytännössä osa on lukiotason historiaa ja osa taas aivan uutta asiaa. Esimerkiksi katsomme tunneilla paljon kuvia erilaisista tuoleista tai pöydistä, ja näistä sitten pitäisi jollain ihmeen tavalla tunnistaa, että mitä aatetta/suuntausta nyt tämä edustaa… Kurssi itsessään on aika tylsä, sillä luennoitsija ei ole mitenkään hirveän persoonallinen, vaan aika tasaisella sekä vaimealla äänellä puhuu läpi tunnin. Eikä aihe itsessään tätä asiaa edesauta. Tähän kun lisätään heti luokan ulkopuolella olevan rakennustyömaan paalutus, niin käteen jää aika-ajoin hyvin vähän, mutta kun on läsnäolopakko, niin siellä on oltava. Opettajalla on myös mielenkiintoinen tapa tauottaa tunnit. Periaatteessa luennon pitäisi kestää 2h. Tämä on kuitenkin tapahtunut kerran, mikä ei tietenkään ole kovinkaan epätavallista Suomeen verrattuna, mutta mikä on kummaa, että tauko on perkele pidettävä. Esimerkiksi yksi maanantaiaamu opettaja piti ensin 30min session, jonka jälkeen oli 10min tauko, kun palasimme tauolta, tunti jatkui 10min. Tämän jälkeen olimme vapaat lähtemään… Kävi vähän ihmetyttämään Hollantilaisen vaihtarin kanssa, että olipahan tässä taas sitä kuuluisaa Espanjalaista logiikkaa.

Espanjan tunnit ovatkin sitten taas ihan eri maailmasta. Siellä mennään eikä meinata, youtube -videot pyörii ja opettaja esittää milloin kanaa, milloin lehmää ja milloin känniläistä, sillä muuten uusien sanojen selittäminen olisi hieman hankalaa pienehkön kielimuurin takia. Toisaalta tämä tuo mielenkiintoa tunneille ja välillä saa nauraa vatsansa kipeäksi. Hän myös opettaa meille ns. ”katukieltä” eli kirosanoja sekä muita tärkeimpiä ilmauksia. Opettajamme pani myös kaikki ostamaan ylimääräisen kirjan, joka on siis K-18 materiaalia sisältävää tekstiä, jota luemme tunnilla. Tämä on hyvä juttu ja pitää tunnit mielenkiintoisina. Suomessa ei välttämättä tulisi espanjan tunnilla tutuksi lause: ”Ei mulla oo vittu euroakaan!”, espanjaksi tietenkin.

                                                           Tuulimylly Getxossa.

  

Viikko takaperin venäläinen tyttö oli leiponut espanjan tunnille lettuja, sillä kuulemma venäjällä oli kyseisellä viikolla keväänavajais -juhlat, jolloin he syövät paljon lettuja. No lettuja olikin sitten leivottu muutama kilo, joten koko luokalla meni 30min syödä varastot tyhjiksi, jonka jälkeen opettaja innostui näyttämään videoita espanjalaisista karnevaaleista. Tässä menikin sitten loppu tunti, eli 20min. Täällähän siis kielten tunnit kestävät vain 50min, mutta todellisuudessa 60-80min, sillä se että opettaja päästäisi ajallaan tunnilta pois, on laskettavissa yhden käden sormilla. Tämä tuottaakin välillä hieman hankaluukisa, sillä Baski-tunti alkaa heti espanjan jälkeen. No onneksi olemme kyenneet selittämään Baski-opettajallemme tilanteemme ja hän on hyväksynyt sen, että tulemme joka kerta hieman myöhässä tunnille. Tämä kuitenkin aiheuttaa meille aika ajoin hieman hankaluuksia, sillä opettajamme on n. 60v tarmokas täti, jolta ei myöskään energia lopu. Kun tulemme myöhässä tunnille, siellä painetaan jo 110 lasissa eteenpäin ja täti huitoo taululle minkä kerkeää. Ja samalla sekunnilla kun astumme luokkaa, pamahtaa kysymys baskiksi silmille. Siinä saakin sitten haukkoa hetken henkeä ja kääntää aivot sekä google kääntäjän espanjasta baskiksi. Myöskin jos hetkeksikin hairahtaa aiheesta tunnilla, niin ei tiedä välttämättä missä mennään. Opettajallamme kun on tapana painaa hieman kovempaa liitua kirjoittaessaan taululle, ja tietenkään sienissä ei käytetä vettä taulua pyyhittäessä. Tällöin hän pyyhkäisee juurikin sen kokoisen tilan jostain päin taulua, ja kirjoittaa asian siihen. Tämän kohdan jos missaaa, niin menee vähintään 5-10min päästä takaisin kärryille.

Kaiken kaikkiaan baski-tunnit ovat todella mielenkiintoisia ja alkaa baskinkin perusteet pikkuhiljaa taipumaan. Tämä onkin hyvä, sillä kun suomalaisena/ulkomaalaisena yökerhossa heittää vähän baskia ilmoille niin paikalliset innostuvat siitä ja ovat heti hyvää pataa! Mutta niin takaisin opiskeluun! Eli baskin tunnit ovat mielenkiintoisia myös siltä kannalta, että opiskelemme baskia espanjaksi. Esimerkiksi oppikirjassamme kaikki baskikulttuuria käsittelevät tekstit ovat espanjaksi, jolloin se vie hieman enemmän aikaa saada järkeä tekstiin kuin esimerkiksi luokkatovereiltamme, jotka ovat Kolumbiasta, Mexicosta ja Chilestä. Tämä on siis tietenkin meidän kannalta onnekasta, että meillä on luokka puolillaan espanjaa äidinkielenään puhuvia, jolloin tiukan paikan tullen he kääntävät meille opettajan selitykset baskihistoriasta sekä -kulttuurista. Kuitenkin heidänkin eväät loppuvat siihen, kun opettelemme baskin kieltä, sillä silloin opettaja puhuu enimmäkseen baskia. Ja jos tällöin tulee mieleen kysymys kieliopista, niin siinähän ollaankin sitten kieli keskellä suuta, että mites tämä nyt kysytään espanjaksi saati baskiksi. Mutta täytyy myös samaan hengenvetoon todeta, että aika ajoin on palkitsevaa, kun huomaa ymmärtäneensä opettajan selityksen espanjaksi. Eli edistystä on tapahtunut, vaikkakin puheen tuottaminen espanjaksi on vieläkin hieman takkuilevaa.

Mutta kuten espanjan opettajamme niin myös baskin opettajamme on todella ihmisläheinen ja TODELLA mukava ihminen. Olemme saaneet hänen leipomiaan paikallisia köyhiä ritareita ja milloin paikallisia karkkeja tunnilla syötäväksemme. Esimerkiksi samana päivänä, kun espanjan tunnilla söimme venäläisiä lettuja ja katsoimme karnevaalivideoita, saimme baski tunnilla baski karkkeja ja katsoimme lisää karnevaalivideoita. Nyt ei saa kuitenkaan ymmärtää väärin, että vain katselisimme videoita ja söisimme, vaan oikeasti opiskelemme, periaatteessa kahta uutta kieltä samaan aikaan, joten haasteita riittää. Esimerkiksi ensi viikolla pitäisi kirjoittaa ensimmäinen aine baskiksi… Oppituntien sisältö on vain hieman erilainen kuin suomessa, youtubea sekä googlen kuvahakua hyödynnetään paljon. Esimerkiksi espanjan opettajamme halusi opettaa meille mikä on strippari espanjaksi, niin hän kaivoi googlen kuvahausta stripparin kuvia.

Yhteenvetona kuitenkin voisi tiivistää jonkunnäköisen loppukateetin. Täällä vaaditaan olemaan läsnä ja mikäli olet pois, arvosanasi tippuu ja kun on tarpeeksi monta kertaa pois, kurssilta lentää pihalle. Kuitenkin vaatimustaso kokeissa sekä ryhmätöissä on alhaisempi verrattuna Suomeen.

Loppuun vielä muutamalla lauseella elämästä koulun ulkopuolella. Ollaan parhaamme mukaan pyritty tutustumaan Bilbaon läheisiin alueisiin eli suur-Bilbaoon. Näistä hienoin on tähän mennessä ollut ehdottomasti ranta-alue eli Getxo ja Portugalete, jonne pääsee metrolla. Mutta myös kaupungin laidalla olevan vuoren päällä käynti iltasella oli mahtava! Biitsilläkin ollaan keretty käymään ja eiköhän se tästä vielä yleisemmäksi tule, kun kelit lämpeää. Alla videota Getxoon tutustumisesta, pienen infopläjäyksen kera.

Lisäksi yksi aamupäivä vietimme saksalaisten kanssa brunssia Sopelana biitsillä, tai oikeastaan sen kupeessa. Otettiin vähä timelapsea toiminnasta siellä, sekä muusta hauskuuttelusta. 

Könni kylässä

For our international fans, because you don´t understand anything about the text, just scroll down, there is a video from a trip!

Aurinko on pilkahdellut jo muutaman viikon ajan siten, että elohopea on kohonnut jopa kahteen kymppiin parhaimpina päivinä.  Mutta harmiksemme, ystävämme Könönen Varkaudesta, saapui vieraaksemme kolmeksi yöksi, tuoden mukanaan sateen. Viikonloppuna oli nimittäin tiedossa ESN:n järjestämä matka läheiseen ja idylliseen merenrantakaupunkiin, San Sebastianiin. Vesa nopeana poikana kerkesi kiertää Bilbaon kahdessa päivässä, joten olikin keksittävä lisää tekemistä vielä yhdeksi päiväksi ja mikäs sen helpompaa, kun heittää könni bussiin ja hypätä viereen.  Reissuun startattiin lauantaiaamuna varhain, noin klo 11 aikaan. Suurin osa olisi varmasti halunnut jatkaa nukkumistaan bussissa, mutta onneksi saksalaisten iskuosasto piti huolen siitä, ettei kukaan matkassa olleista nukkuisi. Bussilla kaahattiin pitkin kiemuroita ja kapeita vuoristoteitä karvan verran yli tunnin. Perille päästessä, avautui upea merinäköala ja tumma taivas.

                                                                             Näkymää satamasta

Rannalta jatkoimme matkaa sateessa päivän ensimmäiseen ihmettelyn kohteeseen. Nimittäin jonkun kuuluisan arkkitehdin suunnitteleman talon luo, jonka oli tarkoitus esittää kuution muotoista kiveä?! Alvar Aaltokin on kyennyt suurempiin saavutuksiin! Vesakin oli innoissaan näkemästään. Tämän jälkeen lähdettiin kiertämään vanhan kaupungin kujia ja jokainen silmäili jo mahdollista lounaspaikkaa toisten syödessä eväitään. Vihdoin kapeiden kujien perältä avautui varmasti poutaisella säällä taivaalliselta näyttävä uimaranta, koska näin sateessa ja sumussakin se näytti aivan upealta. Jokainen räpsi kuvia eri kuvakulmista minkä kerkesivät. Uimarannan toiselta puolelta kohosi olympiastadionin korkuinen kukkula, jonka päälle nousimme, onneksi, hissillä. Sade ei paljon haitannut, koska näkymä rannalle ja kaupunkiin oli huikea.

                                                    Kaupunki avautuu upeana kukkulalta!

Lounaasta oli kulunut useampi tunti jolloin Könönen alkoi kitisemään säästä, tuumaten samalla ”Pintxo ja Bisse”, johon me muut ”Porque no?”. Onneksi seuraava suunta otettiinkin kohti pintxoja. San Sebastian kun on kuuluisa pintxoista ja muutenkin hyvästä ruuasta, eikä turhaan, koska kyseisessä kylässä on enemmän Michelin tähden ravintoloita kuin muualla, asukaslukuun verrattuna. Liekkö sattumaa? Kahvilassa saimme hieman kuivatettua vaatteita, jonka jälkeen alkoi valmistautuminen illan bileitä varten, jotka pidettiin rannan edustalla sijaitsevalla klubilla. Klubin terassi avautui Euroopan parhaalle ja maailman kolmanneksi parhaalle biitsille! Ihan magee. Klubilla jorattiin sitten aamu viiteen aina bussimme lähtöön asti. Paluu matka Bilbaoon oli ihmeellisen hiljainen, pois lukien Eetun ja Mikaelin älämölö. Viinipullon avaus kengällä kun hieman saattaa herättää ääntä, vielä on todistettavaa italialaisille viinipullonavauksesta kengällä, sillä tämä operaatio keskeytettiin hieman kovan äänen vuoksi.

                                                                              Pojjaaatt värjöttääs.

Kaiken kaikkiaan San Sebastian on käymisen arvoinen paikka ja kulinaristin paratiisi! Tosiaan tsiikatkaa kanssa video alla, saa vähän paremman käsityksen reissusta!