Madrid 13.-16.4.2017

Huhtikuun alussa kouluressit olivat taas vähän vähtentyneet, sillä kaikki välikokeet oli suoritettu ja edessä oli vapaa viikonloppu, Mikaelin ja Tillin kanssa ajattelimme sitten ottaa käytännössä äkkilähdön Madridiin vaikka olimme sitä jo pidemmän aikaa suunnitelleet. Normaaliin tapaan itse toteutus vain oli jäänyt viimeisille päiville aina majoituksista lähtien. Onnistuimme kuitenkin saamaan viimeiset paikat bussista sekä löysimme yhden superedullisen hostellin peruutuspaikkana noin 10 km keskustasta. Bussimatka Bilbaon ja Madridin välillä taittuu kohtuullisen kivuttomasti aikaan 3h15min tai 3h45min riippuen pitääkö kuski tauon vai ei. Madridiin päästyämme otimme heti metron allemme ja suuntasimme majapaikkaamme purkamaan kamoja sekä tekemään hieman iltapalaa. Ensimmäinen ilta menikin lähinnä rentoutuessa meidän kaksikerroksisen asunnon kattoterassilla tähtiä katsellen ja maailmaa parannellen.

Madridin retkikunta

Perjantaiaamuna heräsimme hyvissä ajoin, jotta kerkeisimme katsomaan mahdollisimman paljon paikallisia nähtävyyksiä, joista ensimmäinen oli kuuluisa Parque del Retiro (jossa muuten on kuvattu kohtauksia Serranon perhe-  tv-sarjaan) ja siellä meillä kuluikin puoli päivää kierrellessä ja täydellistä rusketusta parannellessa. Katsastimme maailman ainoan Saatanalle omistetun patsaan ja kyllä, sekin patsas oli kivestä tehty. Tämän jälkeen Saksan vahvistus halusi näyttää merimiestaitojaan ja vuokrasimme soutuveneet tekolammelle. Tämä osoittautuikin yllättävän hauskaksi, vaikkakin Valkealan ihme ei kestänyt merenkäyntiä sekä saksalaisen soututaitoja ja tuli hieman huonovointiseksi. Lämmin sää ja auringonpaiste kuitenkin korjasivat nopeasti pienen merisairauden.

Parque del Retirossa huilitauolla

Soututaitojen esittelyä

Pojat paistattelee

Iltapäivän puolella lähdimme Gran Vían suuntaan etsimään hyvää lounaspaikkaa ja tarkoituksena tavata Ameriikan vahvistus suoraan Washington DeeCeestä, Kolemann! Yllättäen hän olikin juuri siinä paikassa, missä kertoi olevansa, jenkeillä kun ei aina välttämättä suunnistustaidot ole vahvimmasta päästä.  Tästä jatkoimme entistä kansainvälisempänä ryhmänä syömään. Lounas oli ok, ei kehumista. Lounaan jälkeen totesimme olevan oikea aika kylmille pussikaljoille, olihan ilma kuitenkin huomattavasti kuumempi  kuin pohjoisen Bilbaossa, 30 asteen ympärillä. Illalla tutustuimme Malasñaan, tunnelmalliseen kaupunginosaan. Malasañassa on paljon idyllisiä pubeja ja baareja, sekä luonnolisesti myös paljon ihmisiä liikkeellä. Vahvasti suositeltava alue tutustua!!

Kyllä poikia hymyilyttää maailmalla

Itse piru ja Saatanan patsas

Lauantaina pyrimme heräämään taas ajoissa, jotta saisimme pakolliset nähtävyydet kierrettyä. Tämä onnistuikin pirteästi ja lähdimme jälleen valloittamaan Madridia. Tänä päivänä pelasivat Athletico vastaan Real, joten Madridin derby oli käsillä. Katsoimme Mikaelin kanssa matsin paikallisessa pubissa, jossa valtaosa oli Athleticon kannattajia, mikä sopi meille. Krisselle ei hirveästi annettu armoa. Tämän jälkeen kävimme hieman shoppailemassa, kuuluuhan se jokaiseen ihanaan ja onnistuneeseen kaupunkilomaan 😊 Illaksi Koleman oli järjestänyt eurooppalaisille yllätyksen, nimittäin jenkki vei meidät El Kapitaliin, 7 kerroksiseen klubiin josta meille oli varattu vip pöytä, joka tosin osoittautui hieman kehnoksi, nimittäin sinne pystyi vain kävellä sisään, kunhan vain pokka riitti. No, olihan se kokemus ja jenkki ainaki tykkäs. Kaiken kaikkiaan onnistunut ja ikimuistoinen viikonloppu Madridissa!

Shoppailuhetki

Madridilainen koira 

Haro (La Rioja viinitilat) 18.3.2017

Kaikkihan tietävät, että Espanjassa viini on halvempaa kuin Suomessa. Ruokaostoksilla olimme tähän asti etsineet halvinta mallia ja paikallisesta lidlistä olikin löytynyt uusi suosikki, Tormo 0,89e/pullo. Vuokraisäntämme järkyttyi nähdessään kyseisen pullon meidän hyllyssämme ja alkoikin heti valistamaan meitä viinikulttuurista ja mitä kannattaa ostaa. Baskimaan eteläosassa on La Rioja –niminen viinialue, jossa tuotetaan maan kuuluisimpia viinejä. Niinpä vuokranmaksupäivän jälkeen selvitimmekin mahdollisuuksia lähteä tutustumaan viinitiloille. Netistä löytyi helposti valmiita pakettimatkoja (google: wine tourism in Spain) joko puolen tai koko päivän mittaisina. 

Haro sijoitettuna kartalle

Aikatauluihimme sopi parhaiten lauantai, jolloin oli vaihtohtona vain koko päivän matkoja bussiaikatauluista johtuen. Matkaan kuului kuljetukset molempiin suuntiin, viinitilavierailu sekä kaksi viinimaistelua. Mistään maailman halvimmasta kokemuksesta ei voitu puhua, sillä hintaa tälle lystille kertyi 55e/hlö. Mukaamme lähti yksi saksalainen luokkakaverimme yhdessä argentiinalaisen kämppiksensä kanssa. Ensimmäiseksi vuorossa oli tutustuminen meksikolaistaustaiseen Goméz Cruzado –viinitilalle, jossa saimme kattavan kierroksen ja opastuksen viinin valmistukseen ja sen eri vaiheisiin. Aluksi tuntui hieman siltä, että olimme väärässä paikassa, koska kukaan meistä ei ole mikään varsinainen alan ammattilainen ja opas kertoi valmituksesta hyvin yksityiskohtaisesti. Tietämyksemme rajoittui lähinnä siihen, että olemassa on punaista ja valkoista viiniä ja oli joku maistanut vaaleanpunaistakin joskus.

Kierroksen päätteeksi pääsimme maistamaan heidän omia tuotteitaan, joista osa oli seissyt tynnyreissä useita vuosia. Hintaa kalleimmalla pullolla paikan päältä ostettuna oli hieman yli 30e, mikä Suomessa on helposti lähemmäksi sataa euroa toimitusten takia. Maistelu alkoi hieman kiusallisissa tunnelmissa, sillä opas vain huljutteli ja haisteli viintä ja me miehissä ihmeteltiin, että milloin tätä sitten saisi jo maistaa… Kukaan kun ei kehdannut ennen opasta hörppästä. Maistelun tuloksena kuitenkin asiantuntemuksemme kasvoi huomattavasti, sillä huomasimme selvän eron markettiviineihin nähden ja pystyimme jopa erottamaan jotain oppaan mainitsemia vivahteita. Atte ja Eetu jopa totesivat, etteivät olleet koskaan maistaneet niin hyvää valkoviiniä! Kuitenkin helpotuksena oli, että viiniä voi harrastaa low budget meiningillä, sillä kuulemma paras viini on se mistä eniten tykkää itse! Viiden maistiaisen jälkeen vuorossa oli toisen paikallisen viinitilan tuotteiden maistelu. Se tapahtui enemmänkin omatoimisesti lyhyen briiffin jälkeen ja yritimme tehdä sen mahdollisimman ammattimaisesti. Lopputulos oli kuitenkin se, että pystyimme vain toteamaan edellisen paikan tarjonnan paremmaksi. Niinpä kävimme vielä juomassa kukin yhden lasillisen lempiviiniänsä edellisessä paikassa ennen kuin bussi lähti takaisin kotiin. Todella hyvä reissu ja olen aivan varma, että mikäli joskus kyseisiä tuotteita tulee vastaan niin ostan sitä kotiin.